Web3 eli web 3.0 on tulevaisuuden internet. Internet, jossa tuotteet ja palvelut ovat pitkälti saatavilla lohkoketjuissa teknologiajättien tietokantojen sijaan. Tämä tarkoittaa, että digitaalisia varoja voi omistaa samaan tapaan kuin fyysistä omaisuutta – mikä ei nykyään ole mahdollista samassa laajuudessa. Tämä kattava opas sisältää tuhansia sanoja ja useita videoita.
Opi kaikki web3:sta, digitaalisista varoista ja siitä, miten tähän teknologiseen innovaatioon voi sijoittaa.
Siirry haluamaasi osioon klikkaamalla lukua vasemmalla.
Mikä on Web3?
What is Web3? – Harvard Business Review:
Web3:a kuvataan usein ”seuraavan sukupolven internetiksi”. Tämä johtuu niistä valtavista muutoksista, joita teknologia tuo mukanaan. Web3 on visio seuraavan sukupolven internetistä, jossa käyttäjät omistavat itse datansa, digitaaliset varansa ja identiteettinsä.
Teknologia perustuu lohkoketjuihin, älysopimuksiin ja kryptolompakoihin teknologiajättien palvelimien sijaan. Web1 antoi meidän lukea, Web2 kirjoittaa ja jakaa – Web3 antaa meidän myös omistaa.
Lyhyesti internetin kolmesta aikakaudesta
Internetin historia jaetaan usein ajanjaksoihin eli aikakausiin sen perusteella, miten internetiä on käytetty ja mitä toimintoja verkossa on ollut saatavilla.
Kaikki alkaa web1:stä, joka on aikakausi, jolloin internet oli ennen kaikkea tiedonlähde (yksisuuntaista viestintää).
Sen jälkeen tuli web2 sosiaalisen median ja käyttäjien välisen runsaan vuorovaikutuksen myötä (kaksisuuntaista viestintää). Web2:n myötä fyysisen ja digitaalisen vuorovaikutuksen raja alkoi selvästi ”hämärtyä”. Nykyään moni esimerkiksi viettää aikaa ystäviensä kanssa enemmän digitaalisesti kuin kasvokkain.
Web3 mahdollistaa myös arvonsiirron ja digitaalisen omistajuuden. Kaikkea vaatteista avatareihin, kuviin ja lippuihin voi ostaa ja myydä suoraan verkossa. Niitä ei enää rekisteröidä keskitetyille palvelimille vaan lohkoketjuihin.

(Kuvan lähde: Money Training Club)
Lohkoketjut ovat teknologinen ratkaisu
Web3:n mahdollistava teknologia on lohkoketju. Lyhyesti sanottuna kyse on hajautetuista tietokannoista, joita yksikään yritys tai valtio ei hallitse. Digitaaliset varat rekisteröidään lohkoketjuihin NFT:inä ja kryptovaluuttoina, joten niitä voi omistaa henkilökohtaisesti.
Lohkoketjut yhdistetään usein bitcoiniin ja muihin kryptovaluuttoihin, mutta nykyään monet yritykset käyttävät teknologiaa varmistamaan tiedonkulun verkoston eri osapuolten välillä. Lohkoketjua voi siis käyttää ilman kryptovaluuttoja.
Miten se vaikuttaa meihin?
Web3 hämärtää fyysisen ja digitaalisen maailman rajaa. Se tuo internetiin äärimmäisen tärkeän osan – digitaalisen omistajuuden.
Ajatus siitä, että ostaisit fyysisestä kaupasta paidan, jota saisit käyttää ainoastaan Suomen maajoukkueen kotiotteluissa, kuulostaa järjettömältä. Haluat tietenkin itse päättää, missä ja milloin paitaa käytät – ja myydä sen, jos et enää halua pitää sitä. Digitaalinen omistajuus on kuitenkin toistaiseksi toiminut juuri näin. Pelissä, ohjelmassa tai sovelluksessa ostamasi asia on käytettävissä vain siellä, eikä sitä voi myydä eteenpäin.

(Kuvan lähde: Analytics Vidhya)
Web3:n myötä omistaja olet sen sijaan sinä – oikeasti. Digitaalinen omistajuus luo myös kokonaan uusia markkinoita, toimintoja ja palveluita verkkoon. Syntyy eräänlainen digitaalinen rinnakkaisyhteiskunta, johon muodostuu kaikkea uusista ammateista yhteiskunnan toimintoihin.
Jos haluat syventyä aiheeseen, suosittelemme Ethereum Foundationin web3-johdantoa sivustolla ethereum.org.
Sijoita web3:een
Web3-sijoitukset voidaan jakaa teknologiseen infrastruktuuriin, maksuvälineisiin ja digitaalisiin varoihin. Alla on esimerkkejä osakkeista, rahastoista, kryptovaluutoista, digitaalisista varoista ja DeFistä.
Teknologinen infrastruktuuri – Teknologiayhtiöiden osakkeet
Web3:n osa-alueita kehittäviä yrityksiä ovat muun muassa:
Roblox – Yksi maailman suurimmista pelimaailmoista.
Microsoft – Ohjelmistokehitys.
Meta Platforms – Entinen Facebook, joka oman ilmoituksensa mukaan rakentaa omaa metaversumiaan.
Unity – Monialustainen pelinkehitysympäristö.
Amazon – Maailman suurin verkkokauppa-alusta.
Apple – Mobiililaitteet ja teknologia.
Samsung – Mobiililaitteet ja teknologia.
Coinbase – Kryptovaluutat.
Block – Maksuratkaisut.
Rahastot ja vastaavat

1. Metaverse Portfolio
Kaupankäyntialusta eToro tarjoaa kaupankäyntiä eri teemoihin keskittyvillä salkuilla. Niitä voi verrata rahastoihin, sillä salkku koostuu usean eri yhtiön osakkeista. Metaverse Portfolio hajauttaa riskin laajasti koko toimialalle.
* eToro on sijoitusalusta, jolla voi sijoittaa useisiin omaisuuslajeihin. Sijoitustesi arvo voi nousta tai laskea. Pääomasi on vaarassa.

2. Go Blockchain
Ruotsalainen osakerahasto Go Blockchain sijoittaa yrityksiin, jotka ensisijaisesti kehittävät lohkoketjuja tai joiden odotetaan hyötyvän voimakkaasti tästä teknologisesta innovaatiosta. Koska web3:n edellytys on lohkoketjuteknologia, rahastoon sijoittaminen voi osittain olla sijoitus web3:een.
Maksuvälineet – Kryptovaluutat
Web3:n perusedellytys on, että tietoa käsitellään hajautetuissa lohkoketjuissa. Lohkoketjuihin voidaan rakentaa kaikkea peleistä ja digitaalisista maailmoista maksujen suorittamiseen. Kaikkien maksuvälineiden siirtojen odotetaan tapahtuvan eri kryptovaluutoilla.
Yksi tapa sijoittaa kasvavaan web3:een on ostaa kryptovaluuttoja, joiden kysynnän odotetaan kasvavan. Esimerkkejä kryptovaluutoista:

1. Bitcoin
Maailman suurin kryptovaluutta, jota pidetään usein ”digitaalisena kultana”. Bitcoinin loi vuonna 2009 tuntematon henkilö tai ryhmä nimimerkillä Satoshi Nakamoto.

2. Ether
Kryptovaluutta, jota käytetään Ethereum-lohkoketjussa. Sillä maksetaan transaktioista, kuten maksuista, digitaalisten varojen siirroista tai älysopimusten julkaisemisesta.

3. Enjin
Kryptovaluutta, jota kutsutaan usein ”pelivaluutaksi”. Enjin on lohkoketju- ja NFT-alusta, ja ENJ on alustan oma kryptovaluutta.

4. Sand
Kryptovaluutta, jota käytetään The Sandboxin metaversumimaailmassa. Projektilla on useita tunnettuja sijoittajia. Sen SAND-kryptovaluuttaa käytetään projektin omassa metaversumissa.

5. Mana
Decentraland muistuttaa paljon The Sandboxia. Se on digitaalinen maailma (metaversumi), jossa käyttäjien odotetaan rakentavan omia yhteisöjään. Digitaalisessa maailmassa esimerkiksi artistit voivat pitää konsertteja ja museot digitaalisia näyttelyitä. Esimerkiksi perinteikkäällä Sotheby'sillä on virtuaalinen galleria Decentralandissa.
Digitaaliset varat – NFT:t
Samaan tapaan kuin fyysisessä maailmassa voi sijoittaa esimerkiksi kiinteistöihin, taiteeseen, musiikkioikeuksiin ja lainoihin, vastaavia sijoituksia voi tehdä myös Web3:ssa. Sijoitusvaihtoehdot lisääntyvät voimakkaasti sitä mukaa, kun uusi digitaalinen maailma kasvaa.
Nykyään on olemassa esimerkiksi NFT:itä, jotka ovat taidetta, pelien esineitä, lippuja ja maa-alueita digitaalisissa maailmoissa. Paljon on kuitenkin yhä kokeiluasteella, joten sijoituksia tulee pitää korkean riskin sijoituksina. Esimerkkejä tunnetuista NFT:istä:
Bored Ape Yacht Club – Bored Ape Yacht Club on Ethereumin lohkoketjussa oleva NFT-kokoelma. Se on saanut paljon huomiota, koska useat tunnetut henkilöt ovat sijoittaneet siihen ja omistavat kokoelman NFT:n.
NBA Top Shot – NBA Top Shot on klassisia keräilykortteja – mutta digitaalisessa muodossa. Jokainen kortti näyttää kohokohdan amerikkalaisesta koripalloliigasta.
Maa-alueet The Sandboxissa – The Sandbox on yksi suurimmista metaversumiprojekteista. Digitaalinen maailma koostuu ennalta määritetystä määrästä maa-alueita, joille käyttäjät voivat rakentaa kaikkea peleistä ja taloista digitaalisiin konserttialueisiin.

DeFi – Vaihto, lainaus ja säästäminen
Lohkoketjuteknologian myötä digitaalinen omistajuus lisääntyy. Mitä useampi ihminen omistaa digitaalisesti, sitä enemmän kauppaa käydään. Kyse on kaikesta kryptovaluuttojen vaihtamisesta toisiinsa ”digitaalisiin kirpputoreihin”, joilla ostetaan ja myydään pelikortteja, asuja ja emojeja.
Useat hajautetut vaihto- ja rahoituspalvelut (DeFi) luovat sijoitusmahdollisuuksia.
Tallennustilan vuokraus
Likviditeettipoolit
Louhinta
HUOM: Sijoitukset kryptovaluuttoihin, NFT:ihin ja web3-yhtiöihin ovat korkean riskin sijoituksia. Arvo voi laskea nopeasti ja voimakkaasti, ja voit menettää koko sijoittamasi summan. Älä koskaan sijoita rahaa, jonka menettämiseen sinulla ei ole varaa.
Web1:stä Web3:een
The future or all hype? – Web 3:
Helpoin tapa selittää web3 on tarkastella internetin kehitystä – vaiheita, joita kutsutaan usein nimillä web1, web2 ja web3.
Web 1
Web1 eli web 1.0 kuvaa sitä, miten internet oli rakennettu ja miten sitä käytettiin 1990-luvulla. Tuon vuosikymmenen aikana yhä useammat yksityishenkilöt ja yritykset saivat internetyhteyden, ja verkkosivuja käytettiin ensisijaisesti tietoportaaleina. Internetiä käytettiin pääasiassa tiedonhakuun, ja verkkosivut myös rakennettiin sen mukaan.

Vaikka verkkokauppoja tuli yhä enemmän, kyse oli edelleen ”yksisuuntaisesta viestinnästä”, jossa kävijät ottivat vastaan saatavilla olevaa tietoa. Verkkosivun luominen tai muu sisällön julkaiseminen internetissä oli monimutkaista.
Web 2
Web 2 on internetin kehityksen seuraava vaihe. Pelkän tiedon vastaanottamisen sijaan internetistä tuli vuorovaikutuksen alusta. Sosiaalinen media, blogit, vlogit ja podcastit loivat kokonaan uuden tavan viestiä.

Nyt kyse ei ollut enää vain tiedon ”kuluttamisesta” vaan myös sisällön luomisesta, julkaisemisesta ja vuorovaikutuksesta.
Tämä tapahtui alustoilla, jotka ovat pääosin suurten kansainvälisten yritysten luomia, kuten Facebook, Google ja TikTok. Käytännössä juuri nämä yritykset omistavat alustoillaan luodun sisällön.
Web 3
Suurin ero web2:n ja web3:n välillä on omistajuus. dAppien ja lohkoketjuissa toimivien palveluiden ansiosta suuret teknologiayhtiöt eivät enää omista kaikkea, mitä internetissä luodaan ja julkaistaan. Sen sijaan sisällöntuottaja voi omistaa oman sisältönsä ja esimerkiksi myydä oikeuksia, vuokrata niitä tai hyödyntää digitaalisia varojaan muulla tavoin.

Alla kuvataan tarkemmin joitakin web3:n kulmakiviä:
1. Internet lohkoketjuissa
Tietoa voidaan tallentaa lohkoketjuihin yksittäisten yritysten tietokantojen sijaan. Tämä on web3:n perusta, ja juuri lohkoketjut mahdollistavat digitaalisten varojen omistamisen.
2. Hajautettu tieto
Web 2:ssa kaikki tieto tallennetaan yritysten valtaviin tietokantoihin. Yritykset omistavat tiedon ja voivat esimerkiksi evätä henkilöltä pääsyn palveluun tai sensuroida häntä. Tämä tarkoittaa myös, että osa ihmisistä suljetaan näiden alustojen ulkopuolelle.
Esimerkki: Yksi esimerkki on se, että Yhdysvaltain silloinen presidentti Donald Trump estettiin vuonna 2021 Twitterissä (nykyinen X). Monien mielestä on myönteistä, että sosiaaliset alustat ”kantavat vastuunsa”, mutta samalla tämä tarkoittaa sensuuria niiden omilla ehdoilla.
Mitä tapahtuu, kun alustoja ohjaavat epädemokraattiset valtiot tai ne ovat niiden voimakkaan vaikutuksen alaisia? Web 3 voi sen sijaan tarkoittaa, että tieto on saatavilla hajautetusti lohkoketjuissa. Tällöin yksikään keskitetty taho ei pysty vaikuttamaan sen saatavuuteen.
3. Omistajuus
Lohkoketjujen vallankumouksellisuus piilee siinä, että ne mahdollistavat digitaalisen omistajuuden ilman keskitetyn tahon valvontaa.
Jo nyt on olemassa digitaalista omistajuutta kryptovaluuttoihin ja NFT:ihin, mutta laajentuneessa web3:ssa se voi kattaa kaikkea sopimuksista tilauspalveluihin ja muihin digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin.
4. Turvalliset digitaaliset siirrot
Digitaalisten asioiden myyminen ja ostaminen on tähän asti ollut suuri riski. Ostajan ja myyjän on täytynyt luottaa toisiinsa, jotta kauppa toteutuu. Ainoa tapa tehdä turvallisia maksuja on ollut käyttää luotettavaa kolmatta osapuolta, kuten Klarnaa, joka kantaa riskin.

(Kuvan lähde: P2P Market Data)
Lohkoketjujen avulla voidaan kuitenkin luoda älysopimuksia, jotka siirtävät digitaaliset varat automaattisesti. Osapuolten ei tarvitse edes tietää, kuka vastapuoli on.
5. 3D-vuorovaikutus
Digitaalisten maailmojen ja VR-lasien myötä web3:n odotetaan tarjoavan vuorovaikutusta 3D:nä. Tämä ei kuitenkaan ole mitään uutta, sillä 3D on ollut pitkään käytössä esimerkiksi pelialalla.
Web3:n odotetaan kuitenkin tekevän siitä yleisempää myös muilla toimialoilla (lue lisää digitaalisista maailmoista otsikon ”Metaversumi” alta).
6. Mainonta ja henkilötiedot
Monet uskovat myös, että web3 tuo uuden tavan käsitellä henkilötietoja. Verkossa surffaava jakaa nykyään valtavan määrän tietoa, johon teknologiajätit pääsevät käsiksi. Tietoa, jota ne voivat myydä mille tahansa yrityksille, jotka puolestaan luovat sen pohjalta personoitua mainontaa.
Lohkoketjuteknologian avulla tämä voi muuttua niin, että käyttäjä itse päättää, mitkä tiedot ovat julkisia ja mitkä eivät.
Erot taulukkona
Web1:n, Web2:n ja Web3:n eroista lukiessa omaksuttavaa on paljon. Siksi olemme koonneet alla olevaan taulukkoon niiden keskeisimmät erot.
Web1, Web2 ja Web3:
Internetin kehitys | Web1 | Web2 | Web3 |
|---|---|---|---|
Sisältö | Luetaan | Luodaan ja jaetaan | Luodaan, jaetaan ja omistetaan |
Teknologia | HTML | Useita ohjelmointikieliä | Lohkoketjut |
Digitaaliset maailmat | Ei | Yritysten hallitsemia | Hajautettuja vaihtoehtoja |
Tiedon tallennus | Yksittäiset palvelimet | Pilvipalvelut ja teknologiajätit | Käyttäjien suojaamat lohkoketjut |
Maksaminen | Yrityksille | Toisille käyttäjille – yritysten alustojen kautta | Suoraan toisille käyttäjille kryptovaluutoilla |
Hallinta | Yksittäiset yritykset | Yksittäiset yritykset | Yritykset ja hajautetut organisaatiot |
Web3:n rakennuspalikat
Toistaiseksi fyysisen ja digitaalisen maailman välillä on ollut selvät erot. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että digitaalinen omistajuus on tuskin ollut mahdollista. Raja kuitenkin hämärtyy, kun ”lohkoketjujen internet” kehittyy, digitaalinen omistajuus yleistyy ja myös rahoituspalvelut hajautetaan.
Tulevaisuudessa digitaalinen talous voi rakentua samalla tavalla kuin yhteiskunnan talous. Ainoa ero on, että kaikki on digitaalista. Ihmiset ostavat ja myyvät asioita toisilleen, ottavat lainaa omaisuuttaan vastaan, antavat lahjoja ja osallistuvat urheilukilpailuihin… Emme siis toimi eri tavalla, mutta yhä suurempi osa tästä tapahtuu digitaalisesti.
Alla kuvataan neljä Web3:n rakennuspalikkaa.
Kryptovaluutat
Lohkoketjuissa kryptovaluuttaa käytetään tuotteiden ja palveluiden maksamiseen mutta myös transaktioiden suorittamiseen lohkoketjussa. Eri kryptovaluutoilla on omat käyttötarkoituksensa ja taloudelliset ekosysteeminsä. Suurin kryptovaluutta on bitcoin, ja monet uskovat, että bitcoinia tullaan käsittelemään web3:ssa ”digitaalisena kultana”. Se olisi ikään kuin puun runko, jonka oksia ovat muut kryptovaluutat ainutlaatuisine ominaisuuksineen.
Kryptovaluuttojen ansiosta web3 on ihmisten saatavilla kaikkialla maailmassa – sukupuolesta, iästä, poliittisesta kannasta tai kansallisuudesta riippumatta. Nykyinen rahoitusjärjestelmä jättää edelleen monia ihmisiä ulkopuolelleen.

Vertailu nykyyhteiskuntaan
Kaikki yhteiskunnat käyttävät rahaa edistääkseen kauppaa ja talouskasvua. Samalla tavalla kuin seteleitä, kolikoita ja pankkirahaa käytetään yhteiskunnassa nykyään, kryptovaluuttoja tullaan käyttämään digitaalisessa maailmassa – web3:ssa.
DeFi
DeFi tulee sanoista ”decentralized finance” eli hajautettu rahoitus. Sillä tarkoitetaan rahoituspalveluita, jotka ovat saatavilla lohkoketjuissa eikä niitä siten ohjaa mikään keskitetty taho.
Palvelut perustuvat älysopimuksiin, ja niiden avulla esimerkiksi kryptovaluuttaa voi lainata muille, käyttää lainan vakuutena tai vaihtaa näiden automatisoitujen sopimusten kautta. Vastapuolten ei tarvitse luottaa toisiinsa eikä asioida keskitetyn tahon (esimerkiksi pankin) kautta, kun ne tekevät kauppaa digitaalisilla varoilla ja kryptovaluutalla.

Vertailu nykyyhteiskuntaan
Kahden ihmisen välinen kauppa voi tapahtua suoraan käteisellä ilman, että mukana on kolmas osapuoli. Toinen maksaa ja toinen luovuttaa ostetun tavaran. Osapuolet luottavat toisiinsa, koska he ovat samassa fyysisessä paikassa.
Digitaalisessa maailmassa tämä on tähän asti ollut mahdotonta, koska osapuolten on täytynyt luottaa toisiinsa – tai asioida kolmannen osapuolen kautta. Kryptovaluutat ja älysopimukset ratkaisevat tämän ongelman.
NFT:t
NFT:t ovat ainutlaatuisia digitaalisia varoja, joiden omistajuus todennetaan lohkoketjuteknologian avulla. Ne yhdistetään usein digitaaliseen taiteeseen, mutta ne voivat olla mitä tahansa konserttilipuista ja sopimuksista digitaalisten tilausten todisteisiin. Yksi ala, jolla NFT:t ovat yleistyneet äärimmäisen nopeasti, on pelaaminen.
Pelien NFT voi olla miekka, auto tai pelikortti – erilaisia peleissä käytettäviä esineitä. Sen sijaan, että ne rekisteröitäisiin peliyhtiön tietokantaan, ne rekisteröidään lohkoketjussa olevaan tietokantaan. Näin ne voi siirtää jollekulle toiselle, myydä markkinapaikoilla ja niin edelleen.

Vertailu fyysiseen yhteiskuntaan
Taide, vaatteet ja korut ovat vain muutama esimerkki siitä, miten me ihmiset ilmaisemme persoonallisuuttamme ja kerromme, keitä olemme. Samalla tavalla NFT:iden avulla voidaan luoda digitaalisia ilmaisumuotoja.
Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että kaiken, mitä voidaan luoda digitaalisesti, voi omistaa NFT:nä. Ero kryptovaluuttoihin on, että NFT on ainutlaatuinen (ei-vaihdettava). Toisin sanoen sen tarjonta on selvästi rajattu. Lisäksi NFT:t muistuttavat käyttötarkoitukseltaan selvemmin fyysisiä esineitä.
Vinkki! Lue lisää NFT:istä täällä.
Metaversumi
Metaversumia kuvataan yleensä virtuaalisiksi maailmoiksi (yhteisöiksi), joissa käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään samaan tapaan kuin fyysisissä yhteisöissä. Sitä, mitä metaversumi tarkalleen on tai tulee olemaan, on kuitenkin hyvin vaikea sanoa. Käsitteelle ei ole tarkkaa määritelmää, ja monet yritykset ovat käyttäneet metaversumia niin sanottuna muotisanana herättääkseen kiinnostusta tuotteitaan ja palveluitaan kohtaan.
Hyvin usein mainitaan, että metaversumissa vuorovaikutus tapahtuu VR:n ja 3D:n avulla. Tämä tarkoittaisi, että konferensseihin, urheilutapahtumiin ja muuhun voisi osallistua 3D:nä – olematta fyysisesti paikalla. Myös laajaa tietokonepeliä voi pitää metaversumina, kunhan pelin esineet ovat NFT:itä, pelaajat voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään ja maksaa kryptovaluutalla. Pieni digitaalinen yhteiskunta omine sääntöineen ja ehtoineen.

(Kuvan lähde: Crayta)
Vertailu fyysiseen yhteiskuntaan
Nykyään ihmiset viettävät aikaa yhdessä esimerkiksi toistensa kotona, pubissa tai jalkapallo-ottelussa. Jokaisella paikalla on omat sosiaaliset sääntönsä, statussymbolinsa, maksuvälineensä ja vuorovaikutustapansa. Niitä voi siten verrata pieniin ainutlaatuisiin metaversumeihin.
Tällä digitaalisella maailmalla on oltava oma taloutensa, sisältönsä ja elämyksensä, joissa kaikki tapahtuu ”livenä” / Nicklas Andersson, Avanza.se
Esimerkki – Miten web3 toimii?
Jos ostat fyysisen esineen (esimerkiksi puhelimen), omistat sen. Voit käyttää sitä, lainata sen, myydä sen tai heittää sen pois. Omistajana sinulla on täysi määräysvalta omaisuuteesi. Päätät myös itse, kenen kanssa puhut ja mitä tietoja itsestäsi jaat.
Jos ostat digitaalisen tuotteen web 2:ssa, sinulla ei sen sijaan ole täyttä omistajuutta eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Jos ostat vasaran Roblox-pelissä, se on rekisteröity Robloxin palvelimelle, etkä voi viedä sitä pelistä tai poistaa sitä käytöstä. Jos ostat digitaalisen kuvan, sen aitoutta ja sitä, että olet sen ainoa omistaja, on hyvin vaikea todistaa.
Kaikkien maksujen on myös kuljettava kolmannen osapuolen (pankin) kautta, minkä vuoksi siirrot muissa maissa oleville käyttäjille ovat hitaita, kalliita ja joskus vaikeita. Kuten yllä näkyy, yritykset ovat ohjaksissa, oli kyse sitten omistajuudesta, transaktioista tai tietojen käsittelystä.

(Kuvan lähde: uxdesign.cc)
Web3 yhdistää fyysisen maailman mahdollisuuden todella omistaa omaisuutta digitaalisen maailman rajattomaan vuorovaikutukseen. Omistat kuvat ja avatarit todella ja voit myydä ne eteenpäin, kun et enää tarvitse niitä.
Voit tehdä maksuja ja siirtoja ilman kolmatta osapuolta sekä päättää, mitä tietoja teknologiajätit saavat käyttöönsä.
Onko Web3 tulevaisuus?
Why some see Web3 as the future of the Internet:
Web3 on tulevaisuus – mutta millainen tuo tulevaisuus on, on äärimmäisen vaikea ennustaa. Samoin kuin internetin tulevaisuutta oli mahdoton ennustaa 2000-luvun alussa, on nyt vaikea arvioida, miten Web3 kehittyy.
Samalla Web3 voi olla niin sanottu muotisana, jota jotkin yritykset käyttävät vain osoittaakseen olevansa teknologisen kehityksen eturintamassa.
Teknologia on jo täällä
Web3:n tekniset perustukset ovat jo olemassa. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa NFT:iden ja kryptovaluuttojen digitaalisen omistamisen.
Alussa useat teknologiajätit, muun muassa Meta Platforms ja Microsoft, panostivat web3:een voimakkaasti. Viime vuosina monet niistä ovat kuitenkin vähentäneet panostuksiaan. Meta, joka vaihtoi nimensä Facebookista vuonna 2021 panostaakseen metaversumiin, suunnitteli Bloombergin joulukuussa 2025 julkaiseman raportin mukaan leikkaavansa metaversumitoimintojensa budjettia jopa 30 % vuonna 2026 ja suuntaavansa enemmän resursseja tekoälyyn.
Web3:n perusteknologia – lohkoketjut, älysopimukset ja kryptolompakot – kehittyy kuitenkin edelleen. Alla näet tilastot web3:n kuukausittain aktiivisten kehittäjien määrästä vuodesta 2015 lähtien.
Aktiiviset kehittäjät 2015–2026:

(Kuvan lähde: Developer Report)
Trendi on jo täällä
Myös digitaaliset trendit viittaavat siihen, että web3:sta tulee tulevaisuuden internet. Tämä näkyy erityisesti pelialalla, jossa verkossa aikaansa viettävät käyttävät mielellään aikaa ja rahaa pelkästään digitaaliseen ulkonäköön ja statussymboleihin – samaan tapaan kuin rahaa käytetään vaatteisiin, koruihin ja ajoneuvoihin ”oikeassa” maailmassa.
Alla oleva kuva havainnollistaa ”non-fungible tokenien” eli NFT:iden markkina-arvon kehitystä CoinGeckon tilastojen mukaan.
NFT-markkina-arvo 2020–2026:

(Kuvan lähde: CoinGecko)
Esimerkiksi Fortnitessa ja Robloxissa pelaajat käyttävät erittäin suuria summia niin sanottuihin skineihin, vaikka niistä ei ole pelillistä hyötyä. Ihmisten toimintatavat fyysisessä maailmassa siirtyvät yhä enemmän digitaaliseen maailmaan. Siksi askel pieniin metaversumimaailmoihin ei ole pitkä.
Web3 on teknologia, joka on tämän kehityksen edellytys. Metaversumi, NFT:t ja kryptovaluutat ovat syntymässä olevan uuden internetin rakennuspalikoita. Internet 3.0.
Vaikea määritellä
Web3:n määritteleminen on edelleen vaikeaa. Web3:n kehitystä voi verrata internetiin 1990-luvun puolivälissä. Perusta, internet, oli olemassa, mutta sen jälkeen tarvittiin sekä teknologian että käytettävyyden kehittymistä ennen kuin siitä tuli itsestään selvä osa yhteiskuntaa.
Uusi teknologia tarkoittaa usein ”muotisanaa”
Web3 on myös ”buzzword” eli muotisana, joka saa paljon mediahuomiota ja jota yritykset käyttävät mielellään sekä markkinoinnissa että yritysesittelyissä. Kun suuria teknologisia innovaatioita syntyy, niistä tulee hyvin usein muotisanoja. 1990-luvulla kaikkien yritysten piti tehdä ”IT:tä” – toimialasta ja osaamisesta riippumatta. Sinne suuntautuivat suuret investoinnit, ja kaikki lehdet kirjoittivat IT:n olevan tulevaisuus. Se päättyi IT-kuplan puhkeamiseen…
Internet toki mullisti yhteiskunnan, mutta hyvin monet 1990-luvulla syntyneistä yrityksistä menivät konkurssiin. Sen jälkeen IT:hen suhtauduttiin maltillisemmin, ja digitaalinen infrastruktuuri sai kehittyä vähitellen.
Lyhyellä aikavälillä web3:a voi siis pitää muotisanana – mutta pitkällä aikavälillä web3 on internetin kehityksen seuraava vaihe.
Web3:n kritiikki
How Ethereum and Bitcoin are trying to go green:
Web3 on epämääräinen käsite, ja on vaikea ennustaa, millainen kolmannen sukupolven internet tarkalleen on. Tämä tarkoittaa myös, että osa esitetystä kritiikistä voi olla aiheellista – ja osa tulevaisuudessa täysin merkityksetöntä. Tässä esitellään osa web3:a kohtaan esitetystä kritiikistä.
Ympäristönäkökulma
Web3:n edellytyksenä ovat lohkoketjut, ja useat niistä, muun muassa bitcoin, perustuvat proof-of-work-menetelmään. Lohkoketjujen ylläpito vaatii siksi paljon energiaa, mistä niitä on kritisoitu paljon. Suurta energiankulutusta pidetään joidenkin mielestä merkkinä suuremmasta ympäristövaikutuksesta.
Puolustukseksi on sanottava, että useat lohkoketjut käyttävät sen sijaan proof-of-stake-menetelmää tai muita validointiprosesseja. Ne vaativat huomattavasti vähemmän energiaa.

Verotus
Miten NFT:tä pitäisi verottaa? Miten vero lasketaan, kun kryptovaluuttoja käytetään maksamiseen useissa eri lohkoketjuissa?
NFT:n verotus riippuu siitä, mitä omaisuutta NFT edustaa. Lisäksi EU:n DAC8-direktiivin myötä EU:ssa toimivien kryptopalveluntarjoajien on vuodesta 2026 alkaen kerättävä tietoja asiakkaidensa transaktioista, ja ensimmäiset ilmoitukset veroviranomaisille tehdään vuonna 2027. Hankalaa on edelleen voiton laskeminen, kun transaktioita on tehty paljon useissa eri lohkoketjuissa. Tarkista aina oman maasi veroviranomaisen ajantasaiset ohjeet.
Lainsäädäntö
Kuka on vastuussa tietokannasta, joka on hajautettu ja jossa ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa ympäri maailmaa? Siinä missä valtiot voivat asettaa vaatimuksia Facebookille ja Googlelle, vaikeita oikeudellisia kysymyksiä voi syntyä, kun yksityishenkilöt voivat omistaa omaisuutta digitaalisesti.
Tällöin ei ole enää teknologiayhtiötä, joka voidaan saattaa vastuuseen. Lohkoketjut mahdollistavat myös anonyymin omistamisen, mikä tekee asiasta vielä monimutkaisemman.

Puolustukseksi voidaan todeta, että sääntely on EU:ssa jo edennyt pitkälle. EU:n kryptovarojen markkinoita koskevaa asetusta (MiCA) on sovellettu täysimääräisesti 30. joulukuuta 2024 lähtien. Se asettaa vaatimuksia kryptovarojen ja vakaakolikoiden liikkeeseenlaskijoille sekä kaupankäyntialustoille ja säilytyspalveluille, jotka tarvitsevat toimiluvan.
Suomessa toimivaltainen viranomainen on Finanssivalvonta. Täysin hajautetut palvelut, kuten monet DeFi-protokollat, jäävät kuitenkin suurelta osin MiCA:n ulkopuolelle.
Tarvitaanko sitä…
Web3 kuvataan usein tulevaisuuden internetiksi, jossa ihmiset tapaavat toisiaan VR-lasien välityksellä digitaalisissa 3D-maailmoissa – maailmassa, joka muistuttaa paljon fyysistä maailmaa kauppoineen, konferensseineen, kohtaamispaikkoineen ja urheiluareenoineen. Mutta tarvitaanko sitä? Onko entistä laajemmalle digitaaliselle vuorovaikutukselle tarvetta ja kysyntää?
Puolustukseksi voidaan sanoa, että kehitys on kulkenut siihen suuntaan jo pitkään – ja saanut lisää ”vauhtia” koronapandemian aikana. Digitaaliset tapaamiset, yhdessäolo pelialustoilla ja digitaalisista varoista maksaminen ovat jo arkea. Suuri harppaus tapahtuu, kun web3 on vakiintunut eivätkä digitaaliset varat kuulu teknologiajäteille vaan ovat todella henkilökohtaista omaisuutta.
Edut & haitat
Web3:n edut
Web3:n haitat
Usein kysyttyä Web3:sta
Web3 eli web 3.0 on visio uuden sukupolven internetistä, jossa käyttäjillä on enemmän määräysvaltaa omaan dataansa, identiteettiinsä ja digitaalisiin varoihinsa. Usein se toteutetaan lohkoketjuteknologian ja kryptovaluuttojen avulla.
Web3 on teknologinen kehitys, joka tarkoittaa lohkoketjuihin perustuvaa internetiä ja siten mahdollisuutta omistaa omat digitaaliset varansa. Tämän teknologian avulla voidaan luoda digitaalisia maailmoja (metaversumeja).
Web3:ssa internetissä olevia asioita voi omistaa henkilökohtaisesti, koska ne on rekisteröity lohkoketjuihin eikä teknologiayhtiöiden tietokantoihin. Monet odottavat myös, että web3 johtaa digitaalisiin yhteiskuntiin, joilla on omat taloudelliset ekosysteeminsä.
Web3 rakentuu hajautettujen lohkoketjujen varaan. Lohkoketjujen maksuväline on kryptovaluutta. Siksi se on lohkoketjuja käytettäessä sujuvin maksuväline.
On mahdotonta nimetä tiettyä vuotta, jolloin web3 on vakiintunut osaksi yhteiskuntaa. Teknologinen kehitys on toki nopeaa, mutta käsite on samalla epämääräinen. Web3-palveluita voi käyttää jo nyt – mutta siihen, että web3 on kokonaan korvannut web2:n, on vielä pitkä matka.
Web3:n rakennuspalikoita ovat lohkoketjut, kryptovaluutat, metaversumi, DeFi ja NFT:t. Lue lisää esimerkiksi NFT-oppaastamme.
Et välttämättä tarvitse kryptovaluuttaa käyttääksesi Web3:a. Voit luoda kryptolompakon maksutta ja tutustua moniin web3-palveluihin ostamatta mitään. Jos haluat tehdä transaktioita lohkoketjussa, tarvitset kuitenkin yleensä pienen summan kryptovaluuttaa transaktiomaksujen maksamiseen. Näitä maksuja kutsutaan myös nimellä ”gas fees”.
Kyllä, lohkoketjuja itsessään on hyvin vaikea manipuloida, mutta Web3:een liittyy muita riskejä. Älysopimuksissa voi esimerkiksi olla bugeja, ja huijaukset – kuten tietojenkalastelu ja valeprojektit – ovat yleisiä. Käytä siksi vakiintuneita palveluita, testaa pienillä summilla äläkä koskaan jaa palautuslausettasi (”seed phrase”) kenenkään kanssa.
EU:ssa sovelletaan MiCA-asetusta, jonka mukaan muun muassa kryptopörssit ja säilytyspalvelut tarvitsevat toimiluvan. Suomessa toimiluvat myöntää ja valvontaa harjoittaa Finanssivalvonta. Kryptovaroista ja NFT:istä saadut voitot on ilmoitettava verotuksessa.